Ilmaista kehräysiloa

Elokuun ilmaismateriaaleista kehrääminen herätti paljon keskustelua. Samoilla linjoilla on Rukkikuiskaajakin ollut miettiessään, että eikö tätä voisi tehdä helpommin… Me olemme tottuneet puhtaisiin villoihin ja valmiisiin topseihin, niistä kehrääminen on niin nautinnollista ja lopputuloskin on hallittu. Ilmaiset ja usein lyhyet kuidut haastavat kehrääjän taidot ja vaativat ongelmien sietokykyä. Lopuksi ne voivat viedä kehrääjän aivan mukanaan tai sitten ei, tärkeintä on kuitenkin kokeilla.

Sari testasi lyhyen lyhyiden horsman siemenhötöjen (20%) kehräämistä ilmaiseksi saadun karitsanvillan (80%) kanssa. Hän pesi horsman ja villan yhdessä, jonka jälkeen kuituja ei enää erottanut toisistaan. Kehrätessä lyhyempi horsma teki palleroita langan sekaan. Kuulemma kokeilun olisi voinut jättää väliinkin. Lanka on kuitenkin ihana pehmeän näköistä ja koostumukseltaan ainutlaatuista.

Helena poimi maasta tuntemattoman koiran harjatut pohjavillat, samanlaista keräämistä ovat harrastaneet esiäitimmekin muinaislampaiden laitumilla. Karvat on kehrätty karstaamatta ja kerrattu valkoisen lampaanvillasäikeen kanssa.

helenan_vieraskoiralanka

Marin kehräämä nokkoslanka on upean väristä. Kasvia ei ole liotettu etukäteen, se on vain kuivattu, loukutettu ja lihdattu. Loukku ja lihta ovat perinteisiä pellavankäsittely välineitä ja niitä on mahdollista löytyy ullakoilta sekä varastoista. Kuvassa on nokkonen käsittelyn alla Marin lihdassa 1870-luvulta.

Va Le testasi paperilangan kehräämistä. Vasemmalla kuvassa on kukkasidontaan tarkoitettu kreppipaperi vuodelta 1960 ja oikealla japaninpaperi. Hän mietti olisiko ollut kestoa enemmän jos olisin kostuttanut paperin ennen kehruuta. Ehdottomasti kokeilemisen arvoista, mutta omat kokemukseni ovat olleet vain märkiä katastrofeja. Ennemmin kehottaisin testailemaan erilaisia papereita ja suikaleen leveyttä.

Va_Len_paperilangat

Anne kehräsi monen värisiä silkkipaitoja suikaleiksi ja kehräsi langaksi. Silkkihän mielellään kerää itseensä likatahroja, joista ei millään pääse eroon. Lankana tahrat katoavat ja siitä voi virkata jotain aivan uutta. Rukkikuiskaaja haaveilee silkkisestä korista, jossa voisi säilyttää silkkisiä hiusnauhoja.

Annen_silkkiräsylanka

Kolmikolta Eeva, Bertta ja Helena tuli mielenkiintoisia kokeiluja ilmaisten materiaalien parissa. Oikealla olevassa kuvassa ylin lanka on paperinarua rehusäkistä, keskellä lankaa tupasvillasta ja alin nokkoslankaa Eevalta. Keskimmäisessä kuvassa Bertan kokeilussa syntyneet langat, ylimpänä kerrattu kangassuikaletta, keskellä nokkoslankaa ja alimpana paperinarua rehusäkeistä. Kuvassa oikealla Shetlannin lammaskoiran karvalankaa.

Päivin kokemukset ovatkin muovin maailmasta. Muovipussilanka oli kuulemma nihkeätä virkata ja kehrätä, joten lankaa syntyi hyvin vähän. Muovi onkin haastava materiaali, sen selättämisen salaisuus on mieletön määrä työtunteja.

paivin_muovilanka

Muoveja on myös monia erilaisia. Rukkikuiskaajan onnistuneimmat kokemukset ovat syntyneet leipäpusseista, jotka ovat muovia numero 5. Pussi leikattiin spiraalina kapeaksi suikaleeksi, venytettiin vielä ohuemmaksi ja sen jälkeen kehrättiin sekä kerrattiin. Valmis lanka muistutti helmiäistä ja siitä virkkaaminen oli yllättävän miellyttävää. Kenties palaamme aiheeseen lyhyen artikkelin myötä.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s