Ruususen unilelu

”Kysy tädiltä.”

”En mä halua kysyy…”

”Kysyt nyt. No, että missä se piikki on johon Ruusunen sormensa pisti?”

Ruusunen_ja_aito_varttina_Zick_c1900.jpg

Zickin kuvituksessa 1920-luvulta Ruusunen tavoittelee VÄRTTINÄN piikkiä.

Kyseinen keskustelu on yleisin, jota kuulen kun istun rukin takana kehräämässä yleisötapahtumissa. Tai vaihtelun vuoksi kysytään, että montako kertaa olen nukahtanut. Vastaan kohteliaasti, että ei tässä ole sellaista piikkiä ja ihan hereillä sitä vielä ollaan.

Mutta kansatieteilijän ja Rukkikuiskaajan sieluni haluaisi pitää aiheesta pitkän esitelmän, jonka tärkeimmät kohdat ovat se, että Disney on vaikuttanut paljon käsitykseen rukeista ja, että Ruususen tarina on hyvin paljon synkempi kuin koskaan voisi kuvitella. Satujen vuoksi tutkimuksen apuna on käytetty paljon Satu Apon uutta kirjaa Ihmesatujen historia (2018).

Disney on väärässä

Disneyn 1959 tekemä klassikko Prinsessa Ruusunen (Sleeping Beauty) esittää meille klassisen kohtauksen, jossa prinsessa kirouksen mukaan pistää sormensa värttinän piikkiin (engl. ”prick her finger on a spindle of a spinning wheel.”) ja vaipuu uneen. Sama toiminta toistuu myös Disneyn Pahattaressa (2014).

Kun kohtausta katsoo tarkkaan, Ruususen sormi osuu rukinlapaan, jonka terävä piikki työntyy pellavakuontalon läpi. Tällaisia terävähköjä rukinlapoja (engl. distaff) on ollut olemassa. Ja esimerkiksi harkin päässä olevat puupiikit voivat olla hyvin teräviä, jotta pellavakuitu ei tarttuisi niihin. Mutta se ei ole sama asia kuin rukin värttinä.

Vain värttinärukissa eli suuressa tai kävelyrukissa lyhdyn sijalla on värttinämäinen piikki, jonka kärjen kuuluu olla erittäin terävä. Kuitu kehrätään ensin kulmassa tätä piikkiä vasten ja sitten valmis lanka ohjataan suoraan varrelle talteen. Värttinärukkia voidaan pitää puuttuvana renkaana värttinän ja meille tutun vino- tai pystyrukin välillä. Lyhdyn kehittäminen ja käyttöönotto 1400-luvulla on muuttanut kehräämistapoja suuresti, jolloin värttinärukit katoavat suurelta osin Euroopasta.  Värttinärukit säilyvät Aasiassa, josta ne ovat kotoisinkin ja puuvilla kehrätään edelleen niillä. Intialainen charkha-rukki on tästä hyvä esimerkki ja sen terävään piikkiin olen kyllä useasti pistänyt itseni ilman nukahtamista.

Ruususen tarina synkemmät versiot

Ruusunen eli Nukkuva kaunotar ilmestyy satuna jo 1300-luvulla ja 1600-luvulla se julkaistaan ensimmäisen kerran kirjassa, joten luonnollisesti siitä on kirjoitettu useita variaatioita (Apo 2018, 143). Alkuperäiset versiot ovat karuja ja 1800-luvulle tultaessa sadun muoto siloittuu ja kaikki epämääräinen seksuaalisuus vähenee. Modernit versiot ovatkin lähes platonisia, joissa vain suudellaan kertaalleen rakastavasti ja sitten tanssitaan.

Yhdessä keskiaikaisessa versiossa prinsessa Zellandine nukahtaa saatuaan sormeensa tikun pellavakuontalosta, josta hänen serkkunsa kehrää lankaa. Prinssi Troylus raiskaa nukkuvan neidon, joka tulee raskaaksi ja synnyttää vauvan. Vauva imee nukkuvan äitinsä sormesta piikin pois ja Zellandine herää. (Apo 2018, 144-145). Tästä pellavapiikistä on muistaakseni Alden Amokselta teoria, jonka mukaan maassa liotetusta pellavasta voi saada botulismin. Ainakin pellavan siemenistä näitä myrkytystilaa ja halvausta aiheuttavia Clostridium botulinumin itiöitä on löydetty. Monissa maissa, myös Suomessa, teräviä piikkejä on pidetty uhkaavina ja niihin on liittynyt taikauskoja (Apo 2018, 147). Aikana jolloin ruusun piikin raapaisuun saattoi kuolla, kaikki haavoja aiheuttavat kappaleet olivat aidosti vaarallisia.

Disney on ottanut elokuvaansa mallin pitkälti ranskalaisen Charles Perraultin 1600-luvun lopulla kirjoittamasta versiosta. Perrault kirjoitti satuja omille lapsilleen ja hän vaihtoi pellavatikun värttinään. Tai ainakin näin satu on käännetty englanniksi ja suomeksi, mutta alkuperä on hieman monimutkaisempi Patricia Batesin kirjan Spinning Wheels (1977) mukaan . Vanhemmissa ranskalaisissa rukeissa lyhtyä kannattelevia neitoja on kutsuttu neulanpitelijöiksi, johtuen siitä, että lyhdyssä hampaiden sijaan on ollut siirrettävä metallinen tai puinen piikki. Piikin ja värttinän nimi on ranskaksi sama, la broche. Tämä piikki on se, joka pistää Ruususta sormeen ja jonka prinssin huomionosoituksista syntynyt vauva imee äitinsä sormesta.

Grimmin veljeksiltä saamme suomalaisen nimen nukkuvalle kaunottarelle, Dornröschen eli Ruusunen. Heidän versio perustuu vahvasti Perraultin satuun ja veljesten kuvitetuissa 1800-luvun kokoelmissa prinsessa Ruusunen tavoitteleekin sormellaan teräväpiikkistä värttinää. Värttinäkohtaus on Satu Apon mukaan yksi Ruususen sadun tärkeimmistä kohdista, joka toistuu kaikissa versioissa uudelleen ja uudelleen. (Apo 2018 165-168) Saksassa on 1800-luvulla jo yleisesti kehrätty vino- tai pystyrukilla, joten värttinä on viittaus aikaan ”kauan kauan sitten”. Monissa lepäävissä ja tahkli-värttinöissä on terävä piikki pohjassa. Tuohon piikkiin käden osuminen paremminkin piristää kuin unettaa, kuten jokainen tahkli-värttinän korkin hukannut hyvin tietää.

Ruusunen_ja_aito_varttina_Dore_1867

Doren kuvituksessa vuodelta 1867 värttinän piikki on vastustamaton.

Univärttinät ja pettymykset

Ruususen tarinan kautta monille sukupolville ovat tulleet tutuksi modernista kodista täysin puuttuvat kehruuvälineet. Värttinät liittyvät Ruususeen paljon vahvemmin kuin rukit ja Disneyn vuoksi joudun siksi tuottamaan pettymyksiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Harva jaksaa kuunnella koko tarinaa siitä mistä väärinkäsitys johtuu, mutta yritän silti aina. Asiaa tutkiessani törmäsin myös värttinöiden ja lääketieteen väliseen yhteyteen. Univärttinäksi (engl. sleep spindle) kutsutaan aivojemme tuottamia kuvioita kun olemme laskeutuneet unen kakkosvaiheeseen. Paperille piirtyvä kuvio on ilmeisesti aivan värttinän näköinen, vaikka voisihan sama kuvio olla myös jäätelötötterö tai demografinen ikäkäyrä. Nukkuminen ja värttinät ovat erottamaton pari.

 

(Kuvat Wikipediasta, käytetty lisenssin luvalla.)

Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s