Leijonan värejä ja taaksepäin katsova rapu

Helteisen heinä-elokuun aikana kehrättiin ravun ja leijonan merkeissä.

leijonalankaRukkikuiskaaja tarttui leijonaa harjasta ja kehräsi kelta-mustan leijonavyyhdin josta hän kertoo: ”Tämä muuttaa kotikissankin viidakon kuninkaaksi. Tai sitten vaivuttaa uneen.”

Villabaretti-Soili poimi myös värit leijonasta ja kehräsi seitsemän 45:n gramman vyyhtiä. ”Leijonan värit oli kirkkaita ja annoin niiden räiskyä kaikessa lämpimyydessä, kuuma kesäkin oli juonessa mukana. Sitten palasin taaksepäin kuin rapu, siihen kun aloitin kehräämisen pari vuosikymmentä sitten: turvevillaan. Kuvassa myös turvevillan jälkeistä elämää – väriä ja vastaväriä.”

IMG_0577

TaijaSelina on leijonan rohkeudella testaillut uusia kuituja ja lankatyyppejä. Haastekehruut löytyvät hänen blogistaan https://colorblindyarns.blogspot.com/2018/09/kehruuhaaste-rapu-ja-leijona.html?m=1

Mie, Kehruu-Hellu, puolestaan otin tässä osiossa kehrättäväksi kuidun, jonka ostin Rukki ja rautapadalta viime joulun aikoihin, kun siitä silloin tuli jotenkin heinäkuumainen olo. Aloin kehrätä, enkä vieläkään oikein tiennyt miksi, tai millaisella aasinsillalla tämä nyt tulisi kytkeytymään kuukauden haasteeseen, kunnes lopulta minulle tuli selkeä mielikuva. Villakuitu muistutti minua lapsuudestani, Disneyn Pieni merenneito -animaatiosta. Ja siinähän on se rapukin! Ehkä tämä on ihan riittävä aasinsilta aiheeseen.

rapulanka

Kehräsin värttinällä säikeen, josta osan ketjukertasin, osan taas kertasin yhteen aikaisemmin kehräämieni vihertävän harmaan, vaaleanpunaisen ja turkoosin langan kanssa.

rapulanka2

Samalla merellisellä teemalla aloin saman tien neuloa Aranami-huivia, jonka ohje on ostettavissa Ravelrysta. Tosin muokkasin ohjetta niin, että on vähemmän pääteltäviä langanpäitä, sen vuoksi tässä keskeneräisessä huivissa on niin paljon puikkoja.

aranamishawl

Leijonaa ei vielä vain näkynyt missään, kunnes eräänä iltana teki mieleni tehdä jotain yksinkertaista ja nopeaa. Poimin leijonasta harjan ja neuloin pannan.

20180902_191345

Oranssi lanka on yksiä kehruu-urani varhaisimpia tuotoksia, ja koska se on niin kauniisti epätasaista monin eri tavoin, ei sille ollut tarvetta keksiä mitään monimutkaista pintaneuletta. Reunoihin tein i-cordin koirankarvalangoilla. Yläreunassa olevan langan olen kehrännyt jo aiemmin. Se on tuntemattoman koiran karvaa, jonka kehräsin sellaisenaan ja kertasin lampaanvillasäikeen kanssa. Tämä lanka on alkanut jo hienosti pörhistyä, kuten koirankarvalangoilla usein on tapana. Alareunassa käyttämäni langan taas kehräsin juuri tätä varten. Siinä on barbet-rotuisen koiran leikattua karvaa, johon sekoitin vähän siteeksi oranssia merinovillaa. Tätä tuetulla värttinällä kehrätessä olin kyllä aivan poissa mukavuusalueelta! Kuitusekoitus olisi totellut paremmin lyhyttä vetoa, mutta tuetulla värttinällä se ei minun tyylilläni onnistu, sillä toinen käteni on koko  ajan värttinässä kiinni.

Seuraavaksi onkin haasteessa luvassa sitten villimpi juttu: neitsyt-vaaka, eläinradan se osuus, jolla ei näy eläimiä lainkaan! Voisiko neitsyt tarkoittaa virgin woolia vai kenties vaikka Neitsyt Mariaa? Mariahan muuten usein kuvataan kehräävänä tai neulovana!

 

Entäs vaaka sitten? Viittaako se punnitsemiseen tai tasapainoiluun? Olisiko tässä syytä punnita kaksi väriä suurella huolella, sekoittaa ne yhteen ja kehrätä maailman tasapainoisin väriliukuma? Esimerkkiä voi katsoa vaikka helmikuun 2015 kehruuhaasteesta, johon on osallistuttu myös  Katereenin blogissa.

 

Kategoria(t): Kehruuhaaste 2018. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s